Suomen perunanviljely harppaa digiaikaan

Tyrnävän perunapelloilla Pohjois-Pohjanmaalla rakennetaan systeemiä, jonka tarkoituksena on panna kuriin sekä maan kuivuus että tulvat.

Järjestelmää kehittävät Oulun yliopiston tutkijat Timako-hankkeessaan (Tietopohjainen maaperän kosteudenhallinta).

Digijärjestelmä mittaa viljelylohkolta maan kosteuden sekä salaojakaivon vedenpinnan korkeuden. Systeemi voi säätää vedenpinnan tasoa automaattisesti, tai viljelijä voi halutessaan etäohjata sitä.

Säätämällä salaojakaivoja hallitusti sadevesi voidaan varastoida maaperään entistä tehokkaammin tai vaihtoehtoisesti johtaa liika vesi pois.

Valmiina prototyyppi

Kaivojen oikea-aikaista säätämistä varten Tyrnävän koepelloilla kerätään dataa maaperän ja kaivojen lisäksi myös säätilasta.

Tiedonkeräys tapahtuu erilaisilla antureilla ja mittalaitteilla, jotka hyödyntävät esineiden internetiä (IoT).

Mittausyksiköiden pitää toimia ilman sähköverkkoa, joten laitteisiin saadaan virtaa joko aurinkopaneelista, akuista tai paristoista.

Sovellus kokoaa tiedot graafiseen muotoon. Viljelijä voi lukea tiedot reaaliaikaisesti omasta kännykästään tai muusta päätelaitteesta.

Kaivojen automaattisäädöstä on jo tehty prototyyppejä laboratoriossa.

Siemenperunoiden kotikenttä

Tyrnävä on Suomen tärkein siemenperunan viljelyalue. Toistaiseksi viljelijät justeeraavat salaojakaivojensa vedenpinnan korkeutta käsipelillä, mikä on hyvin työlästä. Lisäksi säätäminen perustuu mutu-tuntumaan.

Uudessa digijärjestelmässä koepellon laidalla sijaitseva sääasema mittaa ilman lämpötilaa, kosteutta, valon määrää, sademäärää ja ilmanpainetta. Mittaustiedot voi lukea reaaliajassa vaikka kännykän ruudulta.

Monitieteiseen Timako-hankkeeseen osallistuu viisi Oulun yliopiston tutkimusyksikköä. Projektia vetää älykkäiden koneiden ja järjestelmien yksikkö.

Tutkimuksessa ovat mukana myös muun muassa ympäristö ja kemiantekniikka -yksikkö sekä vesi-, energia- ja ympäristötekniikka -yksikkö.

Hankkeella on Business Finlandin kaksivuotinen Tutli (Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa) -rahoitus.

(Pääkuva) Salaojakaivon mittaus- ja tiedonsiirtotekniikan täytyy kestää kosteutta ja kylmyyttä, kertoo Timako-hanketta johtava tutkija Toni Liedes.

Kuvat: Mikko Törmänen/Oulun yliopisto

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia