Suomen suurin mikromuovin lähde on tieliikenne

Tieliikenne on merkittävin yksittäinen mikromuovin lähde Suomessa.

Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta tutkimuksesta. Laaja selvitys on ensimmäinen laatuaan.

Pelkästään ajoneuvojen renkaiden kulumisesta syntyy vuosittain noin 5 000–10 000 tonnia mikromuovipäästöjä.

Vertailun vuoksi: muovituotteiden raaka-aineista eli muovipelleteistä arvioidaan aiheutuvan vuositasolla noin 360 tonnin mikromuovipäästöt.

Keinokuituisten tekstiilien pesussa muodostuu suunnilleen yhtä paljon mikromuovipäästöjä kuin muovipelleteistä eli enimmillään noin 290 tonnia vuodessa.

Tekonurmetkin isoja päästölähteitä

Tekonurmikenttien täyteaineena käytettävää kumirouhetta joudutaan lisäämään kentille noin 1 000–6 000 tonnia vuodessa.

Koska osa lisäystarpeesta kuitenkin johtuu täyteaineen tiivistymisestä ajan kuluessa, luku ei yksiselitteisesti kuvaa ympäristöön päätyvän kumirouheen määrää.

Kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden muodostamat mikromuovipäästöt ovat muihin päästölähteisiin verrattuna pienet eli viitisen tonnia vuodessa.

Vain osa päätyy vesistöihin asti

Jätevedenpuhdistamot poistavat tehokkaasti mikromuovia yhdyskuntavesistä. Tämän ansiosta vain muutama prosentti tekstiilien pesun ja kosmetiikkatuotteiden mikromuoveista pääsee vesistöihin.

Suomen merivesiä pilaavat kuitenkin muun kuormituksen lisäksi myös kalastuksen ja kalankasvatuksen mikromuovipäästöt.

Pyydyksistä irtoaa 17 tonnia ja kalankasvatuksen materiaaleista 30 tonnia mikromuovia vuodessa.

Suomen merialueen roskaantumisen lähteet -raportin voi lukea kokonaisuudessaan täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia