Suomen vanhimmat sukat saivat punansa värimatarasta

Ravattulan Ristimäen arkeologisissa kaivauksissa löytynyt sukkapari on paljastunut laboratoriotutkimuksissa Suomen vanhimmaksi.

Turun yliopiston arkeologit ovat tutkineet Kaarinan alueella sijaitsevaa Ristimäkeä pitkään, sillä se on Suomen vanhin tunnettu kirkonpaikka, josta on tehty monia hautalöytöjä.

Punertavan sukkaparin jäännökset tunnistettiin ruumishaudasta, joka kuului reilut 160 senttiä pitkälle naiselle.

Hänet oli haudattu lauta-arkussa kirkon viereen 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa.

Naisen sukat oli tehty vanutetusta villakankaasta ja kiinnitetty polven alapuolelta kapealla kuviollisella lautanauhalla.

Kangasta on säilynyt laajimmillaan yhtenäinen 18 sentin kappale.

Tutkijoiden mukaan löytö on Suomessa ainutlaatuinen. Esihistoriallisissa ruumishaudoissa on harvoin säilynyt mitään jäänteitä vainajien sääriverhoista.

Vain muutamasta haudasta on aiemmin tunnistettu jäänteitä rautakautisista säärisiteistä, ja yhdestä haudasta on löytynyt pieni palanen neulakinnastekniikalla valmistettua sukkaa.

Uusi löytö ei kuitenkaan muistuta aiempia. Sen sijaan samanlaisia sääriverhoja on käytetty keskiajalla Keski-Euroopassa.

Euroopan muotia Aurajoen rannalla

Belgialainen tutkimuslaboratorio teki nyt löytyneiden sukkien langasta värianalyysin. Analyysi osoitti, että kangas oli värjätty punaiseksi värimataralla (Rubia tinctorum L.) eli krapilla.

Se on ollut Suomessa kallis ja harvinainen tuontiväriaine, jonka käyttö lisääntyi vasta keskiajan kuluessa.

Hahmotelma Ravattulan kangassukasta kiinnitysnauhoineen. Sukasta haudassa säilynyt osa on väritetty ja piirretty yhtenäisellä viivalla. Kuva: Maikki Kairisto

”Punaiset kangassukat viestivät varhaisista keskieurooppalaisista muotivaikutteista Aurajokilaaksossa rautakauden ja keskiajan taitteessa”, kertoo Ravattulan Ristimäki -hankkeen johtaja, arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta.

Jo aiemmin on tutkittu villamekko, johon vainaja oli puettu. Myös mekko poikkeaa selvästi muista ajan suomalaisista hautalöydöistä.

Muinaisen vainajan asusta tehdään parhaillaan tieteellistä ennallistusta. Ravattulan muinaispuku on tarkoitus esitellä vuoden 2020 huhtikuussa.

(Pääkuva) Vainajan oikean säären alla säilynyttä vanutettua villakangasta ja kuviollista lautanauhaa. Kuva: Sue Salminen

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia