Suomessa syntyy vuosittain 640 miljoonaa kiloa ruokajätettä

Suomen ruokaketjussa syntyy elintarvikejätettä noin 640 miljoonaa kiloa vuodessa. Ruokahävikin osuus siitä on 360 miljoonaa kiloa.

Jos mukaan lasketaan myös peltoon jäävä sato, elintarvikejätteen kokonaismäärä nousee 700 miljoonaan kiloon.

Luvut ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta tutkimuksesta.

”Hankkeesta saadut tulokset ovat ensimmäinen kokonaisvaltainen analyysi koko ruokaketjun elintarvikejätteestä”, kertoo erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Tietoja koko ruokaketjun hävikistä on kerätty aiemminkin, mutta uusimmat tiedot kattavat laajemmin erilaisia tuotteita ja toimialoja.

Elintarvikejätteellä tarkoitetaan sekä alun perin syötäväksi tarkoitettua ruokaa että ei-syötäväksi tarkoitettuja ruoan osia, joita ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvojakeena.

Ei-syötäväksi tarkoitettuja osia ruoasta ovat esimerkiksi hedelmien kuoret, lihojen luut ja kahvinporot.

Ruokahävikiksi kutsutaan alun perin syömäkelpoista ruokaa, joka päätyy jätteeksi.

Eniten ruokaa menee hukkaan kotona

Kotitalouksissa syntyvän elintarvikejätteen määrä on tutkimuksen mukaan 295 miljoonaa kiloa. Tämä on 43–46 prosenttia koko ruokaketjun elintarvikejätteestä.

Ruokahävikkiä syntyy kodeissa 107–137 miljoonaa kiloa. Erilaisin menetelmin on saatu hieman erilaisia lukuja. Hankkeessa hyödynnettiin lajittelututkimusta ja kuluttajien pitämiä päiväkirjoja.

Kotien ruokahävikistä suurin osuus (23 prosenttia) on vihanneksilla ja juureksilla sekä perunoilla.

Toiseksi suurimman osuuden (17 prosenttia) muodostavat hedelmät ja marjat.

Kolmantena (14 prosenttia) tulee kahvi.

Myös teollisuuden osuus keskeinen

Toiseksi eniten elintarvikejätettä eli 160 miljoonaa kiloa – neljännes koko ruokaketjun jätteestä – muodostuu teollisuudessa.

Ruokahävikin osuus määrästä on 84 miljoonaa kiloa. Tämä on noin 22 prosenttia koko ruokaketjun hävikistä.

Ravitsemispalveluiden osuus elintarvikejätteestä on 12 prosenttia ja ruokahävikistä 17 prosenttia. Kun ruoka tarjotaan linjastosta, suurin hävikki aiheutuu tarjoilusta. Annosravintoloissa myös asiakkaiden lautastähteet aiheuttavat merkittävästi hävikkiä.

Kaupan osuus elintarvikejätteestä on 9 prosenttia ja ruokahävikistä 16 prosenttia. Suhteellisesti eniten jätettä ja hävikkiä kaupoissa syntyy tuoreista leipä- ja leipomotuotteista, määrällisesti eniten tuoreista vihanneksista, juureksista ja hedelmistä.

Tiedot kerättiin kolmivuotisessa Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hankkeessa, jossa on rakennettu kansallista elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmää. Työ jatkuu uudessa hankkeessa.

Vuonna 2019 voimaan astunut asetus edellyttää, että jokainen EU-maa seuraa elintarvikejätteidensä määrää.

(Kuva Scanstockphoto) Ruokaa tärvääntyy eniten kotitalouksissa.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia