Syöpäsolu käyttäytyy kuin Kultakutri – etsii itselleen sopivaa sijaa

Ihmiselimistön solut eivät liikkuessaan siirry aina kohti jäykkää kudosta, kuten on oletettu. Sen sijaan eri solutyypit suosivat erilaisia ympäristöjä ja pyrkivät niitä kohti, kertoo tuore tutkimus.

Soluilla on myös kyky tunnustella tietään ja etsiä itselleen sopivaa paikkaa, kuten sadun Kultakutri, joka kokeili karhuperheiden sänkyjä.

”Tutkijoilla on ollut aiemmin se käsitys, että eri solutyypit suosivat liikkeissään yksinomaan jäykkää kudosta ja kykenevät siirtymään sitä kohti”, kertoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Aleksi Isomursu tiedotteessa.

”Ilmiölle on annettu jopa latinasta ja kreikasta johdettu nimi durotaxis, vapaasti käännettynä liike kovaa kohti.”

Tutkijavierailulla Yhdysvalloissa Isomursu tutki synteettisiä pehmeiden ja jäykkien alueiden raidoittamia soluviljelyalustoja.

Yllätyksekseen hän huomasi, että aivosyöpäsolut kääntyivät aina kohti pehmeää alustaa, täysin vastoin tutkijayhteisössä vallinnutta käsitystä.

Havainto johti kansainväliseen yhteistyöhön, jossa on nyt tietokonemallinnuksen ja syöpätutkimuksen menetelmien avulla osoitettu, että eri solutyypeillä on yhteinen mekanismi, joka määrittää sen, mitä jäykkyyttä ne suosivat ja mihin suuntaan liikkuvat.

Lääke voi saada syöpäsolun vaihtamaan suuntaa

Löytö voi tulevaisuudessa auttaa lääkäreitä ohjaamaan ja jopa estämään syöpäsolujen liikkumista.

Turun yliopiston tutkijatohtori Mathilde Mathieu on jo selvittänyt asiaa.

”Tutkin erilaisten kokeellisten lääkeaineiden vaikutusta solujen jäykkyysohjautuvuuteen ja havaitsin, että tietyillä lääkkeillä aivosyöpäsolut saa vaihtamaan suuntaa ja jopa pysähtymään”, Mathieu kertoo.

Tieto jäykkyysohjautuvuuden säätelymahdollisuudesta voi auttaa myös tutkijoita, jotka selvittävät esimerkiksi sitä, miten rintasyöpäsolut pääsevät leviämään kovasta syöpäkasvaimesta muualle elimistöön.

”Tuloksemme ovat herättäneet valtavasti kiinnostusta, ja olemmekin pohtineet, pitäisikö meidän lanseerata uusi termi tälle ilmiölle”, sanoo tutkimusta Suomessa johtanut Turun yliopiston professori Johanna Ivaska.

Nimi voisi hänestä olla vaikka mollitaxis latinan kielen pehmeää tarkoittavan sanan mukaan.

Tuore tutkimus on julkaistu Nature Materials -lehdessä.

(Kuva Aleksi Isomursu) Etäpesäkkeitä lähettävä ihmisen rintasyöpäsolu kuvattuna Turun biotiedekeskuksen SDC-mikroskoopilla. Solun liikkumista säätelevä aktiinitukiranka on esitetty sinisenä ja solun tarttumista säätelevä vinkuliiniproteiini oranssina.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia