Uutiset ja artikkelit

Tutkimus

Vetyä voi varastoida ja kuljettaa paineistettuna kaasuna, nesteenä ja kemiallisina yhdisteinä. Kaikissa näissä on omat haasteensa.
Jarkko Etulan väitöstyön tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi lääkehoidon kehittämisessä jokaiselle yksilölliseen muotoon.
Kokkolan tavoitteena on saada vedyn arvoketju kartalle, tutkimusinnovaatioympäristö suunnitteille ja teollisuuspölyt kuriin.
”Pihkalla käsitelty muovi toimii lupaavana ehdokkaana antiviraaliseksi pinnaksi”, kertoo professori Varpu Marjomäki.
”Tohtorikoulutus oli elämäni yksi parhaimpia päätöksiä”, sanoo hiilidioksidin sitoutumista tutkinut Jere Mannisto.
Tämän hetken vetyhuumalla on Suomessa pitkät perinteet. Vesivoimalan tuottamaa sähköä käytettiin vedyn tekemiseen jo 1913. 110 vuotta myöhemmin P2X Solutions
Jyväskylän yliopiston tutkimuksissa on saatu uutta tietoa sähkökemiallisista reaktioista, jotka avittavat vihreää siirtymää.
Sofia Julin kehitti väitöskirjassaan DNA-origamirakenteista uusia ja tehokkaita strategioita nanomaailman valloitukseen. Tietoa voi hyödyntää esimerkiksi nanolääketieteessä.
Brittiläinen Henry Cavendish (1731–1810) oli niin ujo, että suurin osa hänen keksinnöistään paljastui vasta kuoleman jälkeen. Lue kuusi faktaa miehestä,
Yhden tutkijan löytö synnyttää parhaimmillaan uuden kipinän seuraavassa. Uteliaisuus on tärkeä voima tieteellisessä tutkimuksessa, kirjoittaa tiedekirjeenvaihtajamme Markus Lahikainen.

Luetuimmat

Uusimmat työpaikat

Ilmoita avoimesta työpaikasta!

Tutustu ilmoittajasisältöön

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä