Taiteilijaveljekset tekivät myös tiedettä

Luonto oli suomalaisille Magnus (1805–1868), Wilhelm (1810–1887) ja Ferdinand von Wrightille (1822–1906) ehtymätön taiteellisen inspiraation lähde mutta myös tieteellisen tutkimuksen kohde.

Veljeskolmikkoa pidetään aikansa parhaina lintujen tuntijoina koko Fennoskandiassa.

Taiteellisen työnsä ohella he olivat uranuurtajia etenkin lintujen levinneisyyden ja elintapojen kuvaajina.

Erityisesti vanhempien veljesten aktiivinen kausi osuu aikaan, jolloin valokuvaaminen ei ollut vielä kehittynyt. Kesti vuosikymmeniä ennen kuin kamera valjastettiin myös tieteen käyttöön.

Piirtäminen ja maalaaminen olivat siten ainoa keino tallentaa asioita visuaalisessa muodossa.

Skotlantilaisjuuriseen aatelissukuun kuuluneet taiteilijaveljekset kasvoivat Haminalahden kartanossa Kuopiossa.

Suurperheeseen syntyi peräti 16 lasta, joista yhdeksän eli aikuisiksi asti.

Kun lasten varhaisopetuksesta vastasi pääasiassa kotiopettaja, aikaa ympäristössä samoiluun jäi runsaasti. Intohimon luontoon sytytti metsästysharrastus.

Vuosien myötä veljeksistä kehittyi laaja-alaisia luonnontuntijoita. Piirtäminen oli heille alkuun keino dokumentoida saalistettuja lintuja.

Sittemmin mukaan tulivat myös muut eläimet, kasvit ja luontoympäristöt.

Tieteen kuvittajat

Kolmikon kenties teknisesti lahjakkain piirtäjä oli keskimmäinen, Wilhelm von Wright.

Tieteilijänä Wilhelm von Wright teki muun muassa selvityksen Bohuslänin saariston linnustosta.

Wilhelm von Wright vietti pääosan elämästään Ruotsissa, sillä hänet valittiin vuonna 1835 maan kuninkaallisen tiedeakatemian tieteelliseksi kuvittajaksi.

Kuvittajana hänen päätyönään pidetään kaikkiaan 60 väritaulua käsittävää sarjaa Skandinavian kaloista.

Myös Ferdinand von Wright toimi jonkin aikaa Ruotsin tiedeakatemian kuvittajana, Wilhelm-veljensä viransijaisena.

Sittemmin Ferdinandista tuli yksi ensimmäisistä suomalaisista, jotka ansaitsivat elantonsa pelkästään taiteella ilman muuta ammattia.

 

Ferdinand von Wright tunnetaan parhaiten tämän ikonisesta päätyöstä Taistelevat metsot. 

 

Kolmikon vanhin Magnus von Wright lähti jo 1820-luvulla opiskelemaan taidetta Tukholmaan, josta hän muutti vuonna 1831 Helsinkiin.

Siellä hän solmi suhteita tutkimusmaailmaan ja pääsi pian jäseneksi Societas pro Fauna et Flora Fennicaan, Suomen ensimmäiseen luonnontieteelliseen seuraan.

Magnus von Wrightin koti pääkaupungissa toimi kohtauspaikkana etäällä toisistaan asuneille sisaruksille.

Vuonna 1848 Magnus von Wright julkaisi Helsingin seudun linnustosta artikkelin, josta tuli alan pioneerityö Suomessa.

Magnuksen piirtäjäntaitoja hyödynsivät muun muassa Helsingin yliopiston lääketieteilijät, joille hän laati kuvia esimerkiksi potilaiden sairausoireista ja epämuodostumista.

(Pääkuva) Ferdinand von Wrightin maalaus Kyyhkysiä katolla. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen.

Juttu von Wrightin taiteilijaveljeksistä ilmestyi Kemia-lehdessä vuonna 2017. Lue koko juttu täältä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia