Teollisuuden pumppujärjestelmissä tehostamisen varaa

Suomalaisen teollisuuden pumppaus- ja puhallinjärjestelmissä on vielä reilusti parantamisen varaa.

Tämä selvisi hankkeessa, jonka toteutti Motiva yhdessä teollisuusyritysten kanssa.

Hankkeessa tehtiin kenttämittauksia neljällä tehtaalla. Mittauksissa tarkasteltiin yhteensä 13:a puhallin- ja pumppausjärjestelmää.

Käytännön mittausten lisäksi tutkimus sisälsi kattavan kirjallisuusselvityksen.

Kohteiden keskimääräiseksi hyötysuhteeksi osoittautui 35–50 prosenttia. Toteutettavissa oleva tehostamispotentiaali oli 26 prosenttia.

Oppaat auttavat hankkimaan sopivia pumppuja

”Alle kolmen vuoden takaisinmaksuajan säästöpotentiaalia havaittiin 90 000 euron arvosta ja alle viiden vuoden yli 120 000 euron edestä”, kertoo johtava asiantuntija Tomi Kiuru Motivasta.

Kokonaissäästöpotentiaali oli noin 2 600 megawattituntia vuodessa.

Kiurun mukaan huono hyötysuhde johtui useassa kohteessa pumpun tai puhaltimen korkeista mitoitusarvoista verrattuna todelliseen nykyiseen tarpeeseen.

Ylimitoituksen syitä olivat muun muassa muutokset tuotantokapasiteetissa ja epäkorrektit lähtöarvot suunnitteluvaiheessa.

Tähän ongelmaan pyritään jatkossa vastaamaan hankkeessa laadittujen pumppujen ja puhaltimien hankintaoppaiden avulla.

Säästöä oikein valituilla laitteilla ja säätötekniikalla

Hankkeessa analysoitiin muun muassa kahden Metsä Boardin tehtaan pumppaus- ja puhallinjärjestelmiä. Yhtiö yllättyi tehostamispotentiaalin suuruudesta.

Projektin jälkeen yhtiö päätyi investoimaan kahteen pumppausjärjestelmään, joissa saadaan säätötapamuutoksilla ja oikein mitoitetuilla prosessilaitteilla arviolta 2 300 megawattitunnin vuosittainen säästö.

”Investoinnit toteutetaan vuoden 2021 aikana”, kertoo Metsä Boardin energiatehokkuuspäällikkö Matti Korhonen tiedotteessa.

Toinen merkittävä tehostamismahdollisuus paljastui säätötekniikasta.

Järjestelmiä tehostivat esimerkiksi kuristusventtiilisäätöjen korvaaminen pyörimisnopeussäädöllä ja tarpeettomien takaisinkierrätysten poistaminen.

”Pienille yrityksille tarvitaan kannustimia”

”Tehostamistoimenpiteiden taloudellinen kannattavuus on tyypillisesti sitä parempi, mitä suuremmassa kokoluokassa liikutaan, vaikka suhteellinen energiansäästö olisi sama”, Tomi Kiuru sanoo.

Hänen mukaansa olisi tärkeää löytää kannustimia energiatehokkuuden parantamiseksi erityisesti pienemmässä eli alle 50 kilowatin kokoluokassa.

Sähkömoottorit nielevät lähes 70 prosenttia teollisuuden käyttämästä sähköstä, joten niiden merkitys on kansallisen ilmastotyön kannalta suuri.

Hankkeessa laadittiin oppaat myös energiatehokkaiden moottoreiden hankintaan.

Hankkeeseen osallistuivat Metsä Boardin lisäksi Ahlstrom-Munksjö Glassfibre, Sinebrychoff, ABB, Koja ja Sulzer Pumps Finland.

Hankkeessa tuotettuun aineistoon voi tutustua täällä.


 

Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia