Terveydenhuolto tarvitsee innovaatioita ja Suomi alan uuden kasvustrategian, joka kantaa vuoteen 2030 asti

KUN KIRJOITIN edellistä kolumniani Kemia-lehteen keväällä 2021, en olisi voinut kuvitella, kuinka maailma ympärillämme muuttuisi ennen seuraava kirjoitustani.

Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja Suomi tehnyt historiallisen päätöksen hakea Nato-jäsenyyttä. Kriisien keskellä valtioiden johtava rooli on vahvistunut ja turvallisuuden, vihreän siirtymän ja terveyden merkitys korostunut.

Koronapandemia nosti esiin terveysalan yhteiskunnallisen merkityksen. Euroopan komission aloite terveysunionista tavoittelee koordinaation vahvistamista terveyskriiseissä, tukee lääketeollisuuden kilpailukykyä ja innovatiivisuutta ja pyrkii mullistamaan syövänhoidon kunnianhimoisella syöväntorjuntasuunnitelmalla.

Suomella on hyvät edellytykset olla mukana eurooppalaisessa muutoksessa. Kunnianhimon tasoa on kuitenkin nostettava, jotta EU:n panostuksia saadaan myös Suomeen.

TERVEYSALAN KASVUSTRATEGIA julkaistiin alun perin vuonna 2014. Tuloksiakin on kertynyt.

Suomen terveysteknologian kokonaisvienti nousi yli 2,5 miljardiin euroon vuonna 2021, ja lääketeollisuuden investoinnit ovat kasvaneet toista vuotta peräkkäin. Kasvu-uran odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina.

Maailma on kuitenkin muuttunut valtavasti vuodesta 2014, jolloin alkuperäinen strategia laadittiin.

Viime vuosina uudistusten toteuttaminen on hidastunut, ja työ on painottunut selvitysten tekoon. Jo sovitut toimet on syytä saada kuntoon ja samalla kääntää katse eteenpäin ja tunnistaa Suomen kilpailukykyä edelleen parantavat toimenpiteet.

Suomi tarvitsee uuden terveysalan kasvustrategian, joka kantaa vuoteen 2030 asti. Päämääränä tulee olla vahvan TKI-ympäristön luominen. Tämä luo edellytykset kasvaville investoinneille, mikä näkyy pidemmän päälle myös terveyshyötyinä suomalaisille potilaille.

Strategian tulisi myös olla aidosti kysyntä- ja käyttäjälähtöinen. Innovatiivisuus toteutuu vain innovaatioiden käyttöönotolla terveydenhuollossa.

NYKYISEEN STRATEGIAAN on sitoutunut kolme eri ministeriötä. Tämä on ollut poikkeuksellista mutta välttämätöntä sovittujen toimenpiteiden edistämiseksi. Jatkossa strategian toimeenpanon omistajuuden on oltava selkeämmin määritetty. On myös harkittava yhteistyötä tiivistävän tiedepoliittisen neuvonantajan nimittämistä.

Sitra julkaisi hiljattain ansiokkaan työpaperin terveysalan strategian tarpeesta. Sitä ja EU:n aloitteita mukaillen ehdotan seuraavia toimenpiteitä:

Terveysalalle tarvitaan kunnianhimoisia edelläkävijöitä. Laaditaan kansallinen syöpästrategia vahvistamaan innovaatiotoimintaa, tavoitteena syövän ennaltaehkäisyn, hoitotulosten ja elämänlaadun merkittävä paraneminen.

Mahdollistava lainsäädäntö luo perustan kasvulle. Toisiolain soveltamiseen liittyviin ongelmiin pitää löytää ripeästi ratkaisut. Genomi- ja biopankkilakihankkeet on saatettava loppuun.

Hyvinvointialueiden hankintakäytännöt pitää uudistaa. Innovaatioiden käyttöönotto tehostuu, kun hankintalain mahdollisuudet otetaan käyttöön. Vaikuttavuusperusteiset hankintasopimukset on vakiinnutettava.

Terveysalan tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen riittävä taso on turvattava. On myös varmistettava hyvinvointialueiden riittävät resurssit kliiniseen tutkimustoimintaan.

Terveysalalle tulee laatia yhteinen kansallinen visio ja strategia. Seuraava hallitusohjelma, joka laaditaan ensi vuonna, antaa tähän oivat mahdollisuudet. Nyt tarvitaan alan toimijoiden ja toimialajärjestöjen yhteistyötä ja vaikuttamista, jotta tämä onnistuu.

Pekka Ihalmo

(Kuva Tomi Vekki) Pekka Ihalmo on filosofian tohtori (biokemia), joka toimii lääkeyritys Janssen Finlandin yhteiskuntasuhdejohtajana. Janssen Finland on osa Johnson & Johnsonia.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia