Tieteen päivät: Aurinkoenergiassa voi olla myös varjoja

Vuoden 2021 Tieteen päivillä puhuttiin muun muassa aurinkovoimasta ja syöpien ehkäisystä.

“Aurinkoenergian käyttö ei automaattisesti ole ympäristöteko.” Näin sanoo Turun yliopiston professori Kati Miettunen, joka puhui aiheesta Tieteen päivillä.

Jotta aurinkokenno olisi energiatehokas ja säästäisi ympäristöä, sitä pitää käyttää riittävän kauan. Muutoin kennon valmistamiseen kuluu enemmän energiaa kuin se elinaikanaan tuottaa. Jos kenno sijoitetaan ulos, takaisinmaksuaika on noin kolme vuotta.

Aurinkokennon käyttöaika on yleensä 10–50 vuotta. Tällöin energiainvestoinnin tuotto on jopa 200–1 500 prosenttia.

“Tämä on ympäristön kannalta järkevä sijoitus”, Miettunen toteaa.

Sisällä valon intensiteetti on noin sata kertaa pienempi kuin ulkona. Jos kenno asennetaan esimerkiksi kannettavaan tietokoneeseen, takaisinmaksuaika voi olla jopa 300 vuotta, ja energiainvestointi jää reilusti tappiolle.

“Mutta jos saadaan kehitettyä kennoja, joilla takaisinmaksuaika on huomattavasti lyhyempi, tilanne muuttuu. Asiaa tulee aina arvioida kennotyypin ja käyttökohteen mukaan.”

Siedätyshoitoja allergiaan

Åbo Akademin professori Reko Leino on ryhmänsä kanssa tutkinut mannoosipohjaisia glykoklusterimolekyyleja ja niiden käyttöä immuunijärjestelmän säätelyssä.

Sokerimolekyylit liittyvät moniin tulehdussairauksiin, sydän- ja verisuonitauteihin, kroonisiin sairauksiin ja syöpiin.

“Olemme saaneet lupaavia tuloksia glykoklusterimolekyylien käytöstä allergian siedätyshoitojen mahdollisena tehostajana ja tulevaisuuden syöpälääkkeinä”, Leino kertoo.

Sokereita voidaan hyödyntää myös rokotekehityksessä. Viime vuosina kehitetyt hiilihydraattipohjaiset syöpä- ja influenssarokotteet ovat kasvattaneet suomalaisten elinajanodotetta.

Lignaanit ovat osa terveellistä ruokavaliota

Hiilihydraatteja on runsaasti pitsassa, pastassa ja riisissä, joihin monen ruokavalio nykyään tuntuu perustuvan. Ruoka-aineet eivät kuitenkaan sisällä tarpeeksi lignaaneja, sanoo filosofian tohtori Thomas Ahlnäs Granula Oy:stä.

Tilanne on johtanut tiettyjen sairauksien yleistymiseen.

Jos ihminen syö energiankulutukseensa nähden liikaa eikä saa ruokavaliostaan riittävästi lignaaneja, keho kerää öljypisaroita esimerkiksi maksaan. Tämä altistaa esimerkiksi maksasyövälle.

Lignaanien avulla voidaan ehkäistä liiallisen rasvan aiheuttamia ongelmia. Ruoansulatuksen entsyymit muuttavat lignaaneja enterodioleiksi ja enterolaktoneiksi, jotka saattavat vähentää syöpäriskiä.

“Tutkimustulokset osoittavat, että lignaanit ovat tärkeä osa ruokavaliotamme”, Ahlnäs kertoo.

Vielä on kuitenkin epäselvää, kannattaisiko lignaaneja syödä lisäravinteena vitamiinien tapaan ja kuinka paljon.

Virtuaalinen menestys

Ensimmäiset virtuaaliset Tieteen päivät sujuivat tapahtumatuottaja Mandi Vermilän mukaan erittäin hyvin.

“Suurimmilta teknisiltä ongelmilta vältyttiin, ja yleisö löysi tapahtuman”, hän kertoo.

Suorat lähetykset keräsivät viiden päivän aikana 13 300 ja lähetyksistä tehdyt tallenteet 17 500 katselukertaa.

Määrät ovat Vermilän mukaan erinomaiset. Tapahtuman luennot jäävät verkkoon pysyvästi.

Myös sekä etäyhteyden kautta esiintyneet että paikan päälle Helsinkiin saapuneet luennoitsijat pitivät tilaisuutta onnistuneena.

“Tutkijat olivat tyytyväisiä, että tapahtuma saatiin järjestettyä ja pystyttiin tuottamaan hyvää tiedesisältöä näin poikkeusaikanakin.”

Tapahtuman yhteydessä julkistettiin myös Vuoden professori. Kunnian sai tunnettu tutkitun tiedon puolustaja, lääketieteen professori Juhani Knuuti Turun yliopistosta. Valinnan tekee Professoriliitto.

Tieteen päivät järjestettiin 13.–17. tammikuuta 2021. Tämän vuoden teemana oli Hyvä ja paha tieto.

Meri Hellstén
Kirjoittaja on kemian opiskelija Helsingin yliopistossa.

(Kuva Markku Joutsen) Aurinkokennoa pitää käyttää tarpeeksi kauan, jotta investointi kannattaa, muistutti kennomateriaaleja kehittävä professori Kati Miettunen Tieteen päivillä.

Aiheesta aiemmin:

Tieteen päivät vietetään verkossa

Tampereen Tieteen päivillä puhutaan rokotusepäilyistä

Lue myös:

Juhani Knuuti: ”Vaihtoehtoiset faktat” ovat myös terveysriski

Turun yliopiston sata vuotta sisukasta kemiaa


 

Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia