Tutkimus pyrkii kasvattamaan merten hiilinielua

Laajassa EU-hankkeessa aletaan tutkia mahdollisuuksia poistaa hiilidioksidia ilmasta merten avulla. OceanNets-projekti käynnistyy heinäkuussa.

Tutkijat selvittävät muun muassa meriin liittyviä negatiivisten päästöjen tekniikoita. Negatiivisia päästöjä on tutkittu vuosia, mutta painopiste on ollut maalla toteutettavissa menetelmissä.

Tieto valtameriin liittyvistä tekniikoista on siksi rajallista, vaikka valtamerillä on maaperään verrattuna paljon suurempi kapasiteetti hiilen sitomiseen ja varastointiin.

Hankkeessa on mukana 14 yliopistoa ja tutkimuslaitosta kuudesta maasta. EU rahoittaa nelivuotista tutkimusta 7,2 miljoonalla eurolla osana Horisontti 2020 -ohjelmaa.

Emäksisiä mineraaleja mereen

Suomesta hankkeeseen osallistuu Ilmatieteen laitos, jonka tutkijat paneutuvat hiilidioksidin sitomiseen meriin mineraalien avulla. Lisäksi he mallintavat eri tekniikoiden vaikutuksia.

Ilmastojärjestelmän mallinnus -ryhmän tutkijat keskittyvät erityisesti merten puskurointikyvyn lisäämiseen perustuviin tekniikoihin.

Puskurointikyky tarkoittaa veden kykyä vastustaa happamuuden muutoksia, joita esimerkiksi lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus aiheuttaa.

”Tekniikassa meriin lisättäisiin emäksisiä mineraaleja, kuten kalsiumkarbonaattia, tavoitteena sitoa hiilidioksidia ja siten ehkäistä ilmastomuutosta ja merten happamoitumista”, kertoo ryhmäpäällikkö Antti-Ilari Partanen.

Ilmatieteen laitoksen suunnittelemien ilmastomalliajojen tarkoituksena on selvittää, miten suuri vaikutus eri tekniikoilla olisi ilmaston lämpenemisen, merten happamoitumisen ja hiilen kierron kannalta.

Luupin alla myös taloudelliset vaikutukset

Ilmatieteen laitoksen Ilmastonmuutos ja yhteiskunta -ryhmän tutkijat selvittävät projektissa negatiivisten päästöjen taloudellisia vaikutuksia.

Tutkimusprofessori Adriaan Perrels keskittyy erityisesti negatiivisten päästöjen tekniikoiden kokonaisvaltaisiin kustannuksiin. Huomioon otetaan myös sivuvaikutukset ja koko tarvittava tuotantoketju.

Toinen tärkeä tutkimuskohde taloudellisesta näkökulmasta on, miten ilmakehästä poistetun hiilen avulla voisi luoda hiilikrediittejä.

Hiilikrediittejä voitaisiin käyttää joko valtioiden päästölaskennassa tai osana vapaaehtoisia päästökompensaatioita.

Sinua voisi kiinnostaa myös: Hiilidioksidi hyötykäyttöön – uusi hiilidioksiditeollisuus nousee


MAINOS

Tilaa Kemia-lehti, saat lahjaksi käsidesin!

  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 29 euroa
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa
  • Saat lahjaksi innovatiivisen, kotimaisen Nolla-käsidesin. Lue lisää: Käsidesivaahto tehoaa myös koronavirukseen.
  • Kampanja jatkuu 30.6.2020 asti.

Katso lisätiedot ja tartu tarjoukseen.

Tilaamalla lehden tuet kotimaista työtä, tutkimusta ja journalismia. 

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia