Tutkimushanke kiihdyttää vetybisnestä – Suomella vientipotentiaalia

Uudessa suurhankkeessa edistetään kotimaista vetyosaamista.

Kolmivuotinen FinH2-tutkimusprojekti haluaa lisätä Suomen tietotaitoa ja kilpailukykyä puhtaan vedyn valmistuksessa sekä siihen liittyvässä liiketoiminnassa.

Hanke pyrkii luomaan teknologisia innovaatioita etenkin elektrolyysiteknologiaan, jossa Suomella on toimijoiden mukaan merkittävää vientipotentiaalia.

Tavoitteena ovat sekä teknologiaviennin kasvattaminen ja uusien cleantech-työpaikkojen synnyttäminen että hiilidioksidipäästöjen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen.

Projektiin osallistuvat tutkimuslaitokset ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, LUT-yliopisto ja Aalto-yliopisto.

Yrityksistä mukana ovat ABB, Beneq, Flexens, Fortum Power and Heat, Haminan Energia, Helen, Kemira, Neste, P2X Solutions, Seldeon, SH-Teksor, Sulzer Pumps Finland, Turku Energia, Vahterus, Valmet, Wärtsilä Finland ja YTM-Industrial.

Business Finlandin ja osallistujien yhdessä rahoittaman hankkeen budjetti on 3,7 miljoonaa euroa.

Puhtaalle vedylle riittää kysyntää

Puhtaalla vedyllä on lukuisia käyttökohteita niin teollisuudessa, liikenteessä kuin energiasektorilla.

”Yhteinen projekti tuo yrityksille mahdollisuuden aloittaa tai kiihdyttää vetyyn liittyvää liiketoimintaa”, sanoo VTT:n vetytutkimusta johtava Antti Arasto.

Maailmanlaajuisesti liiketoiminnan arvioidaan olevan satoja miljardeja vuoteen 2030 mennessä.

Suomalaisyritykset ammentavat FinH2-projektista tietoa ja kokemusta tuotteidensa soveltuvuudesta vedyn valmistukseen ja vetyliiketoimintaan.

Yritykset voivat tuottaa ja hyödyntää vihreää vetyä, valmistaa elektrolyysijärjestelmiä, materiaaleja ja komponentteja ja tarjota palveluita muille yrityksille.

”Suomessa on jo monia yrityksiä, joiden tuotteet soveltuvat elektrolyysijärjestelmiin ja joille on varmasti kysyntää myös maailmalla. Lisäksi tähtäimessä on kokonaisten järjestelmien kotimaisen valmistuksen vauhdittaminen”, kertoo projektipäällikkö Olli Himanen VTT:stä.

Alkalielektrolyysin hyötysuhdetta parannetaan

Yksi hankkeen painopiste on suunnitella ja rakentaa sektorikytkentään tarkoitettu pem-elektrolyysijärjestelmä (proton exchange membrane), jolla voidaan tuottaa vetyä tehokkaasti ja ottaa myös hukkalämpö talteen, mikä parantaa vedyntuotannon kokonaiskannattavuutta.

Järjestelmän pilotointi Helenin voimalaitoksen yhteydessä tuo käytännön kokemusta vetyteknologian teollisista sovelluksista.

Markkinoiden kasvaessa pem-elektrolyysilaitteiden kasvun rajoitteeksi voi tulla käytettävien jalometallien saatavuus ja kustannukset. Projekti etsii ongelmaan uudenlaista katalyyttiratkaisua.

Lisäksi hankkeessa kehitetään alkalielektrolyysiä, jonka hyötysuhdetta parannetaan ja kustannuksia alennetaan uusilla ratkaisuilla, muun muassa toimintalämpötilaa ja jännitetasoa nostamalla.


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia