Tyttöjen tiedekulma: Ihmiskunnan suuri kilpajuoksu

VIIME VUOSIKYMMENINÄ maailma on pelännyt suurvaltojen kasvavia jännitteitä. Keskustelua ovat herättäneet niin ydinasevarustelu kuin kyberhyökkäyksetkin.

Tänä keväänä koko maailman on kuitenkin pysäyttänyt yllättävä vihollinen: nanometrien kokoinen koronavirus on hetkessä sulkenut koulut ja yritykset sekä ruuhkauttanut terveydenhuollon.

Koronavirus on osoittanut, miten haavoittuvainen yhteiskuntamme on.

Globalisaation ja tiheän asutuksen myötä virukset pääsevät leviämään ennätyksellisen nopeasti – parissa kuukaudessa koronakin on jo tavoittanut Amazonin sademetsän eristyneet kansat.

KORONAVIRUKSEEN KEHITETÄÄN kuumeisesti rokotetta, joka viimeistään pysäyttäisi sen etenemisen. Viruksien nopea muuntelu ja lisääntyminen tekevät niistä kuitenkin vaikeasti torjuttavia.

Koronavirus ei ole ensimmäinen, eikä se myöskään tule olemaan viimeinen maailmalla riehunut epidemia.

Noin sata vuotta sitten kuolonuhreja vaati tuhoisa espanjantauti, kun taas viime vuosikymmeninä pelkoa ovat kylväneet pelkoa koronan sukulaiset, sars- ja mers-virukset.

KORONAVIRUKSEN LAANNUTTUA katse on käännettävä jo tulevaan.

Tiedemaailma on valtavan haasteen edessä yrittäessään estää vastaavien pandemioiden syntymisen tulevaisuudessa.

Erityisen haastavia ovat eläimistä ihmiseen tarttuvat taudit, kuten tämä covid-19, joihin ihmisen immuunijärjestelmä ei ole ehtinyt sopeutua.

Koronavirus on käynnistänyt yhden ihmiskuntamme suurimmista kilpajuoksuista viheliäisiä taudinaiheuttajia vastaan. Siitä, kumpi voittaa, olemme tulevaisuudessa viisaampia.

Panostamalla nyt tutkimukseen saamme kuitenkin arvokkaan etumatkan uusia, yhä tuhoisampia viruksia vastaan.

Hanna Juvonen
Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas.

Teksti on julkaistu aiemmin Kemia-lehden numerossa 3/2020.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia