U niin kuin uraani

Ukrainan sota on nostanut valokeilaan myös uraanin, raskaimman luonnossa esiintyvän alkuaineen. Iso osa Suomen ydinvoimaloiden polttoaineesta on tähän asti tullut Venäjältä.

Eeva Pitkälä

Kaikki alkoi alkuräjähdyksestä. Siinä syntyivät yli 13,7 miljardia vuotta sitten maailmankaikkeuden keveimmät alkuaineet vety ja helium, joiden osuus alkuaineista on edelleen noin 99 prosenttia.

Raskaammat aineet rautaan saakka muodostuivat tähtien fuusioreaktioissa.

Sitten, hurjien voimien puristuksessa, tähtien supernovaräjähdyksissä ja erilaisten neutronitähtien törmäyksissä syntyivät kaikkein raskaimmat alkuaineet.

Siinä kaasu- ja pölypilvessä, josta Aurinko ja Maa rakentuivat 4,6 miljardia vuotta sitten, oli mukana myös uraani. Sen ytimien rakenteisiin varastoitui suorastaan ilmiömäistä voimaa.

Kaikkien uraaniatomien ytimissä on 92 protonia. Neutronien määrä uraanin isotooppien ytimessä vaihtelee.

Raskaat uraaniytimet vetävät sisimpiä elektroneja tiukasti lähelleen, kun taas uloimmat ottavat osaa monenlaisiin sidoksiin. Luonnossa uraani esiintyy pääosin hapetusasteilla U4+ tai U6+.

Juttu uraanista, sen varannoista ja käytöstä ilmestyi numerossa 4/2022. Lue koko juttu täältä.

(Kuva Adobe Stock) Uraanirikaste tunnetaan myös nimellä keltakakku. Se koostuu lähinnä triuraanioktaoksidista, joka erotellaan uraanimalmista jauhamalla ja kemiallisella käsittelyllä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia