Uskalikot tekivät tulevaisuuden

Joukko asiantuntijoita kokoontui vuonna 2007 pohtimaan, millainen on globaalilla kentällä pelaava kemianteollisuus vuonna 2021. On aika katsoa, miten visiot ovat toteutuneet, ja kurkistaa samalla kristallipalloon: miltä näyttää kemianteollisuus vuonna 2045?

Juha Granath

Vuonna 2007 julkaistussa, kemianteollisuuden tulevaisuutta vuoteen 2021 linjanneessa raportissa todettiin, että ala tarvitsee menestyäkseen aitoa tekemistä ja rohkeaa toimintatapaa.

Raportin otsikoksi kiteytyi Uskalikot tekevät tulevaisuutta – radikaalivaihtoehtoja hymistelyn sijaan.

”Se päti silloin ja pätee nyt”, vakuuttaa hanketta luotsannut Hannu Vornamo, suomalaisen kemian grand old man, joka seuraa edelleen tarkasti alan tapahtumia.

Vornamo johti Kemianteollisuus ry:tä vuodet 1994–2009 ja toimi sen jälkeen kymmenen vuotta Helsinki Chemicals Forumin pääsihteerinä.

Kun Vornamo lähti vetämään raporttihanketta, tavoitteena oli selkeä näkemys alan tulevaisuuden vaihtoehdoista.

Työryhmään kuului futurologeja, ekonomisteja, professoreita, tutkimus- ja toimitusjohtajia ja muita asiantuntijoita.

”Otimme tarkasteluun globalisaation, maailmanlaajuiset kriisit, trendit ja tabut.”

”Nyhräämisen sijaan rohkeita siirtoja”

Vuonna 2007 kemianteollisuus luotti Vornamon mukaan vankasti tulevaisuuteen.

Tiedostettiin alan merkitys ratkottaessa ilmastonmuutokseen, energiaan ja ihmisten hyvinvointiin liittyviä globaaleja ongelmia.

Innovaatioiden tärkeyttä korostettiin, mutta niiden puutetta pelättiin.

”Innovaatioiden puute heikensi alaa vuonna 2007, ja tilanne on yhä sama. Ostetaan mieluummin joku startup-yritys kuin lähdetään itse kehittämään uutta.”

”Vuonna 2007 oli selvää, että kemianteollisuus siirtyy paikallistason murheista globaaleihin trendeihin. Lähdimme siitä, että nyhräämisen sijaan on tehtävä rohkeita siirtoja.”

Kuinka kävi?

Emerituskemisti innostuu listaamaan onnistuneita esimerkkejä.

”Neste uskalsi uusia konseptiaan. Se otti riskin, luopui palmuöljystä ja lähti investoimaan uusiutuviin polttoaineisiin ja jätevirtoihin. Niillä ei ratkaista maailman polttoaineongelmia, mutta päätös antaa yhtiölle pelimerkkejä siirtymävaiheeseen.”

Nyky-Neste on listattu maailman kärkeen ilmastovastuullisimpana öljy-yhtiönä. Viime vuonna yhtiön liikevaihdosta jo 35 prosenttia syntyi uusiutuvista polttoaineista.

”Myös Kemira teki radikaalin ratkaisun, kun se kehitti toiseksi pääbisneksekseen vesikemikaalit ja vedenpuhdistuksen.”

”Jokainen yritys tekee oman tulevaisuutensa”

Radikaalien ratkaisujen tarve nousi esiin jo vuoden 2007 linjauksessa, muistelee myös Riitta Juvonen, joka sittemmin lähti Kemianteollisuus ry:stä tutkijaksi ja konsultiksi.

”Ilmastonmuutos oli jo tuolloin selvä muutostekijä. Yhteiskunnallisen murroksen uhat, kuten aatteellinen radikalismi, tunnistettiin”, Juvonen kertoo.

”Jälkikäteen ihmetyttää se, että digitalisaation mullistavia vaikutuksia ei nähty, vaikka ict-osaamisen vahvistamistarve mainittiin.”

Juvosen mielestä raportin johtopäätökset olivat osin turhan positiivisia.

”Kehitys on ollut monelta osin hitaampaa kuin ennakoitiin. Teollisuusmaiden standardit eivät ole vakiintuneet kehitysmaissa, eikä ympäristöpäästöjä ole saatu täysin kuriin.”

”Uhkakuvina nähtiin muun muassa resurssipula sekä valtioiden ja yritysten omien asemien korostuminen. Maailmalla vastakkainasettelu on vain syventynyt ja saattaa pandemian myötä jyrkentyä entisestään.”

Vuoden 2007 jälkeen alan selväksi trendiksi on noussut terveys- ja hyvinvointiteemojen nousu, mitä raportissa ei vielä osattu ennakoida.

Toisaalta linjauksen ennakkoluulottomat skenaariot osuivat monessa kohdin oikeaan ja rohkaisivat alan tekijöitä katsomaan tulevaisuutta eri näkökulmista.

Riitta Juvosen mukaan jokaisen yrityksen on kuitenkin loppujen lopuksi luotava oma tulevaisuutensa.

”Kemianteollisuus on heterogeeninen ala, eikä tulevaisuus ole kaikille sama. Tulevaisuustyö on ollut merkittävä tapa vahvistaa yrityksen omaa ennakointiosaamista.”

”Viheliäiset ongelmat voidaan ratkaista”

Kemianteollisuus ry:n nykyinen toimitusjohtaja Mika Aalto on päässyt – tai joutunut – seuraamaan aitiopaikalta pandemian vaikutuksia alan yrityksiin.

Hän kertoo osallistuneensa valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille alkuvuodesta 2020.

”Kävimme läpi erilaisia uhkia, joista pandemiaa pidettiin erittäin epätodennäköisenä.”

Pian kurssin päätyttyä hallitus määräsi poikkeustilan, ja tuttu maailma mullistui.

Aallon mukaan jatkossa on varauduttava myös uusiin uhkiin, kuten hybridivaikuttamiseen, maailmanmarkkinoiden häiriöihin ja pakotteisiin.

”Täytyy olla ketterä, että pystyy löytämään ratkaisuja.”

Aalto näkee ”maailman viheliäiset ongelmat” mahdollisuuksina. Ilmastonmuutos, ravinnon ja puhtaan veden riittävyys, luonnonvarojen kestävä käyttö ja kestävän liikenteen vaatimukset lisäävät kemian ratkaisujen kysyntää maailmalla.

”Jäsenyrityksillämme on tarjota ratkaisuja kaikkiin näihin. Meillä on huippuosaamista ja vahva teollinen infra, ja pystymme tuottamaan ja viemään ratkaisuja. Kysymys on, pystymmekö ottamaan osamme globaalista kasvusta.”

Lue täältä koko juttu kemianteollisuuden toteutuneista, toteutumattomista ja tulevaisuuden visioista ja alan asiantuntijoiden näkemyksistä. Juttu ilmestyi numerossa 5/2021.

(Kuva Salla Merikukka) ”Nostimme vuoden 2007 linjauksen ydinkysymyksiin osaamisen, innovatiiviset tuotteet, toiminnan tehostamisen, verkostoitumisen sekä uudistumiskyvyn. Ne ovat edelleen ajankohtaisia”, Riitta Juvonen sanoo.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia