Uusi tervanpoltto-ohje edistää tervakulttuurin säilyttämistä

Tervanpolttoon on saatu moderni, kuvitettu ohjeistus.

Ohjeistus dokumentoi perinteisen tervanpolttoprosessin ja toimii samalla perusohjeena aloitteleville tervanpolttajille.

Ohjeistuksen julkaisi Eläköön terva ry, joka sai työhön rahoituksen Alfred Kordelinin säätiön Gust. Kompan rahastolta, Otto Malmin lahjoitusrahastolta ja Metsämiesten säätiöltä.

Viimeisin aiempi tervanpoltto-ohje oli peräisin 110 vuoden takaa.

Tuoreen ohjeistuksen ansiosta tervanpolttotaito säilyy myös tuleville sukupolville. Kuva Ilkka Pollari

 

Suomalainen terva on korvaamaton arvotuote

Mäntytervaa pidetään parhaana ratkaisuna historiallisten puurakenteiden suojaamiseen. Kirkkohallitus ja Museovirasto edellyttävät tärkeimpään kohteeseen eli paanukattoihin käytettävän nimenomaan mäntytervaa.

Paanukattoihin ja moniin muihin käyttökohteisiin tarvitaan tervaa jatkossakin, mutta harvat tervanvalmistuksen taitajat ikääntyvät.

“Ammattimaista tervantuotantoa harjoittaa Suomessa tätä nykyä enää yksi toimija”, kertoo Eläköön terva ry:n puheenjohtaja Ilkka Pollari.

“Jatkuvuuden turvaamiseksi myös yhdistysten ja yksityisten henkilöiden tuotannolla on siten suuri merkitys.”

Kotimainen mäntyterva on arvokas, hiiltä sitova lähituote, jonka toivotaan yhä enemmän korvaavan maahantuotua sekatervaa.

Reach-rekisteröinti onnistui, nyt edistetään tervakulttuuria

Eläköön terva -yhdistys perustettiin vuonna 2014. Uuden yhdistyksen päätavoite oli mäntytervan kemikaalirekisteröinnin järjestäminen.

Aineen rekisteröintiä edellytti EU:n kemikaaliasetus Reach. Ilman rekisteröintiä tervantuotanto olisi jouduttu lopettamaan, kuten Kemia-lehti kertoi kesäkuussa 2015.

Rekisteröintiprosessi saatiin onnistuneesti päätökseen keväällä 2018, ja yhdistys on sen jälkeen keskittynyt edistämään suomalaisen tervan tuotantoa ja tervakulttuuria.

“Tänä kesänä päästään onneksi jälleen viettämään koronavuosina peruuntuneita tervatapahtumia”, Pollari iloitsee.

“Myös pohjoismainen yhteistyö tervan puolesta jatkuu. Ruotsissa ja Norjassa on jo havahduttu tervaosaamisen kuihtumiseen ja käynnistetty uutta koulutus- ja kehitystoimintaa.”

Pollari rohkaisee kotimaisia metsänomistajia tutkimaan metsiensä mahdollisuuksia tervan ja muiden arvotuotteiden lähteinä.

“Tervaspuiden hyödyntäminen ei vaaranna metsäluonnon monimuotoisuutta vaan antaa metsälle ehkä pientä mutta merkityksellistä lisäarvoa.”

Leena Joutsen

(Pääkuva Timo-Pekka Aaltonen) Tervahaudat palavat Suomessa myös tänä kesänä. Niissä syntyy suomalaista mustaa kultaa.


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia