Väitös: Käymälävedet voisivat korvata ison osan mineraalilannoitteista

Kotitalouksien käymälävesien ravinteilla voitaisiin korvata yli 20 prosenttia Suomessa käytettävistä mineraalifosforilannoitteista ja 15 prosenttia mineraalityppilannoitteista.

Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Suvi Lehtorannan väitöskirjasta, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa 17. kesäkuuta.

Vesien erottelu jo syntypaikoillaan tehostaisi ravinteiden talteenottoa jätevedestä merkittävästi. Samalla pienenisivät jätevedenkäsittelyn ilmastovaikutukset.

Jätevedenpuhdistamoista päätyy kiertoon vain murto-osa typestä. Fosfori puolestaan saostuu puhdistamoissa muotoon, joka heikentää sen käyttökelpoisuutta kasveille.

Lehtoranta selvitti väitöstyössään sekä kaupunkien että haja-asutusalueiden jätevesien syntypaikkaerottelua ja arvioi tehostuneen ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen elinkaarisia ympäristövaikutuksia.

Typpeä voitaisiin saada talteen paljon nykyistä enemmän

Venäjän hyökkäyssota on nostanut mineraalilannoitteiden hintoja entisestään ja myös vaikeuttanut lannoitteiden saatavuutta.

”Ruuantuotannossa tarvittavien ravinteiden saatavuus on tärkeää turvata. Jätevesissä piilee hyödyntämätöntä potentiaalia, jota ei ole enää varaa hukata”, Lehtoranta korostaa.

Typpi on ruuantuotannossa kriittinen ravinne. Kasvit tarvitsevat sitä kasvuunsa ja etenkin valkuaisaineiden muodostamiseen. Suomen maatalous on typen osalta pääasiassa Venäjän tuonnin varassa.

”Jos kotitalouksien ravinnerikkaat käymälävedet eroteltaisiin muista jätevesistä, voitaisiin erityisesti typen talteenottoa tehostaa huomattavasti”, Lehtoranta sanoo.

Ravinteiden talteenoton tehokkuus riippuu muun muassa siitä, kuinka jätevesijärjestelmä on suunniteltu.

Kaupungeissa jätevesien erottelu mahdollistaisi vähintään 10-kertaisen typen talteenoton nykytilaan verrattuna. Haja-asutusalueilla parannus voisi olla jopa yli 30-kertainen.

Fosforinkin talteenotto voisi jätevesien erottelulla parantua haja-asutusalueilla 3–5-kertaiseksi. Kaupungeissa talteen otetun fosforin määrä ei juuri muuttuisi, mutta fosfori saataisiin kiertoon kasveille käyttökelpoisemmassa muodossa.

Syntypaikkaerottelu voi olla tulevaisuuden arkipäivää

Nykyinen jätevesihuolto on kehitetty suojelemaan ihmisten terveyttä ja vesistöjen tilaa. Jätevedenkäsittely perustuu ravinteiden ja orgaanisten aineiden poistoon, ei niiden talteenottoon.

”Jätevesien syntypaikkaerottelu edistäisi jätevedenkäsittelyn kiertotaloutta ja vahvistaisi ravinteiden huoltovarmuutta”, Lehtoranta sanoo.

Erottelun käyttöönotto vaatii kuitenkin huomattavia muutoksia infrastruktuuriin. Talteen otetut ravinteet pitäisi myös voida hyödyntää maataloudessa tai teollisuudessa.

”Uusilla asuinalueilla ja vanhoja asuinalueita saneerattaessa jätevesien erottelu on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto.”

Muualla Euroopassa, esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa, erottelevia järjestelmiä on jo käytössä, ja kaupunkikehityskohteisiin niitä rakennetaan kiihtyvällä tahdilla.

”Jätevesien erottelu voisi olla tulevaisuudessa arkipäivää Suomessakin. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa.”

(Kuva Syke) Jätevesissä piilee hyödyntämätöntä potentiaalia, jota ei ole enää varaa hukata, Suvi Lehtoranta sanoo.


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia