Valo sarastaa kemianteollisuuden koronatunnelin päässä

Kemianteollisuuden liikevaihto ja vienti elpyivät vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Alan yrityksille suunnattu kysely kertoo odotusten kääntyneen valoisammiksi.

Maaliskuussa 2020 alkaneen sukelluksen jälkeen kemianteollisuuden luvut ovat lähteneet vihdoin varovaiseen nousuun.

Tammi–maaliskuun 2021 vienti oli 2,9 miljardia euroa, prosentin edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa parempi. Myös alan liikevaihto on palautunut likimain edellisvuoden tasolle.

”Kasvu on käynnistynyt, mutta kemianteollisuus on vasta pääsemässä koronaa edeltävälle perustasolle”, sanoo alan talouskatsausta kesäkuun alussa esitellyt Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Moni asia vaikuttaa Aallon mukaan siihen, jatkuuko hyvä kehitys loppuvuonna. Esimerkiksi raaka-aineiden ja kuljetusten hintojen nousu koettelee kannattavuutta.

”Suomi tulee saamaan oman osansa globaalista kasvusta. Datan perusteella kasvu ei kuitenkaan toistaiseksi juuri näy teollisuustuotannon määrässä.”

”Isoja kysymyksiä ovat, miten kasvu jakautuu jatkossa, minne uudet työpaikat syntyvät ja missä investoinnit toteutetaan.”

Jäsenpulssi vilkuttaa vihreää

Alan tuorein jäsenpulssi eli kysely Kemianteollisuus ry:n jäsenyritysten toimitusjohtajille tehtiin toukokuun lopulla. Sen tulokset indikoivat selkeää parannusta korona-ajan aiempiin kyselyihin.

Yrityksensä tilanteen arvioi hyväksi tai erittäin hyväksi peräti 49 prosenttia vastaajista, jokseenkin normaaliksi 34 prosenttia ja huonoksi tai erittäin huonoksi 17 prosenttia.

Näkyvin siirtymä viiteen aiempaan jäsenpulssiin verrattuna on tapahtunut huonosta tai normaalista hyvään.

Myös kuuden kuukauden horisontissa tilanteensa hyväksi tai erittäin hyväksi arvioivien yritysten määrä on kasvanut, ja suhdanteet ovat kivunneet keskiarvon yläpuolelle.

Lähes puolet eli 48 prosenttia vastaajista uskoo liikevaihtonsa kasvavan vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna, kun vielä helmikuussa näin uskoi vain 31 prosenttia.

Reilu viidennes vastaajista arvioi liikevaihtonsa laskevan tänä vuonna viime vuodesta. Viimeksi helmikuussa pudotusta ennakoi yli 40 prosenttia ja marraskuussa 2020 jopa puolet vastaajista.

”Positiivista väreilyä on ilmassa”, Aalto kiteyttää.

Myönteinen vire näkyy myös tuotanto-odotuksissa. Toimitusjohtajista 47 prosenttia uskoo yrityksensä tuotannollisen toiminnan Suomessa kasvavan ja vain 7 prosenttia laskevan kahden seuraavan vuoden aikana.

Usko Suomeen hyvänä investointiympäristönä koetuksella

Yrityksensä investoinneissa Suomeen kasvua ennakoi uusimmassa jäsenpulssissa 40 prosenttia ja laskua 16 prosenttia vastaajista.

Suomessa tapahtuvan tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvuun parin lähivuoden aikana uskoi 21 prosenttia ja laskuun 12 prosenttia.

Molemmat indikaattorit ovat menossa heikompaan suuntaan, sillä vielä helmikuussa investointien kasvua ennakoi lähes puolet ja tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvua yli 30 prosenttia.

Mika Aalto on huolissaan suuntauksesta.

”Luvut ovat selvästi laskeneet alkukeväästä. Enää alle puolet pitää Suomea hyvänä ympäristönä tutkimus- ja kehitystoiminnalle.”

Päteviä lääkkeitä olisi Aallon mukaan tarjolla, mutta hallitus ei ole niihin tarttunut.

”Etenkin nykyistä suuremmat TKI-verovähennykset kannustaisivat tehokkaasti yrityksiä lisäämään investointeja, tutkimusta ja kehitystä.”

Samoilla linjoilla on valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki, jonka mielestä Suomen tulisi harkita yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevan verovähennyksen käyttöönottoa.

Hetemäki puhui Keskuskauppakamarin tilaisuudessa kesäkuun alussa.

Aalto antaa tunnustusta valtiovarainministeri Matti Vanhaselle siitä, että tämä torppasi alkuunsa puheet dieselveron nostosta.

”Vientituotteet kulkevat kumipyörillä, ja dieselveron nosto iskisi suoraan suomalaiseen kilpailukykyyn. Jo pelkkä puhe kustannustason nostamisesta on haitallista.”

Mainittavaa muuta kiitosta Aallolta ei heltiä hallituksen suuntaan.

”Veronkorotusten ja julkisen velan kasvattamisen tie on käyty loppuun.”

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta tarvitsee Aallon mukaan uskottavan ja konkreettisen polun kohti neljän prosentin kasvutavoitetta.

”Tässä pitäisi pikaisesti siirtyä työryhmien perustamisesta toteutukseen. EU:n elpymispaketin tilapäinen ja vaatimaton osuus lämmittää vain hetken.”

Paikallisen sopimisen teemavuosi

Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtajan Minna Etu-Seppälän puheessa kuultaa turhautuneisuus hallituksen ”latteisiin” työllisyystoimiin.

”Meillä ei ole varaa lisätä kustannuksia, byrokratiaa ja kannustinloukkuja. Hallituksen työlainsäädäntöhankkeita tulisi arvioida uudelleen siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat etenkin yksityisen sektorin yritysten työllistämishaluihin.”

Kemianteollisuus ry jäsenyrityksineen uskoo paikallisen sopimisen voimaan. Sen edistäminen on toistaiseksi jäänyt liittotason osapuolten omalle vastuulle.

”Paikallinen sopiminen parantaa yritysten kilpailukykyä. Hallituksen työryhmän työ on kuitenkin jymähtänyt syvälle suohon”, Etu-Seppälä kritisoi.

Kemianteollisuus ry ja alan työntekijäjärjestöt ovat yhdessä käynnistäneet paikallisen sopimisen teemavuoden, jota Etu-Seppälä pitää merkittävänä valonpilkahduksena.

”Kemianteollisuudessa on perinteisesti ollut poikkeuksellisen rakentavaa yhteistyötä työnantaja- ja työntekijätahojen kesken.”

”Paikallinen sopiminen on nyt osapuolten käsittelyssä kaikissa jäsenyrityksissämme. Odotamme kiinnostuksella, millaista pohjaa keskusteluista saadaan yritystason ratkaisuille.”

Leena Joutsen

Kemianteollisuus ry:n kesäkuun talouskatsauksen voi lukea tästä.

Kemianteollisuus ry:n jäsenpulssiin voi tutustua täällä.

 

Aiheesta aiemmin

Kemianteollisuus: Koronavuosi 2021 voi olla edellistä heikompi

Kemianteollisuuden koronakurimus jatkuu

Kemianteollisuus otti kolhua koronakeväänä

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia