VTT:n tutkimus Jakartassa – muovijäte joesta kiertoon

Vesistöissä kelluva muovijäte voidaan saada kannattavasti talteen ja hyötykäyttöön, jos työ aloitetaan ennen kuin jäte kulkeutuu meriin asti.

Näin uskoo VTT, jonka johtamassa tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka muoviroskan poimiminen jokivedestä olisi paras tehdä.

Kaksivuotisen Kelmuvex-projektin koealueena on Indonesian Jakarta.

Jakartassa kierrätetään pet-pullot ja kestävät polypropeenituotteet, kuten putket ja säiliöt. Muu jätemuovi päätyy kaatopaikoille tai huuhtoutuu rannoilta jokiin ja edelleen mereen.

”Tavoitteenamme on kehittää olosuhteisiin sopiva kiertotalouskonsepti, jota voidaan soveltaa myös muilla merkittävillä meriroskan syntysijoilla”, kertoo johtava tutkija Mona Arnold VTT:stä.

Hankkeessa ovat mukana myös öljyntorjunnan teknologiasta tunnettu Lamor, jätteiden keräys- ja nostoteknologiaa kehittävä RiverRecycle, muovijätteiden kierrätykseen teknologiaa toimittava Wimao sekä prosessiteollisuuden teknologiatoimittaja Valmet.

Hanketta rahoittaa Business Finland.

Kierrätykseen eri vaihtoehtoja

Tutkijat kartoittavat ensin joessa kelluvan jätteen määrää, laatua ja sijaintia.

Kelluvan jätteen hyödyntämistä hankaloittaa sen vaihteleva koostumus. Jäte koostuu tavallisesti monista eri muovilajeista, tekstiileistä sekä rankkasateiden huuhtomasta maasta ja kasveista.

Jätteen tunnistukseen kehitetään optisia sensoriratkaisuja, jotka voidaan asentaa drooniin eli pienoislennokkiin. Näin tunnistaminen voidaan tehdä ilmasta.

Projektissa tutkitaan myös erilaisia muovin kierrätysmenetelmiä ja valitaan niistä kohteeseen sopivin.

Yksi vaihtoehto on kierrättää jätemuovi mekaanisesti eli sulattaa se ja muovata siitä uusia tuotteita esimerkiksi logistiikka- tai rakennusteollisuuden tarpeisiin.

Likaiset ja vaikeasti lajiteltavat muovijakeet pystytään kierrättämään kemiallisesti hyödyntämällä pyrolyysitekniikkaa.

Pyrolyysissa muovien pitkät polymeeriketjut pilkotaan hapettomissa oloissa kuumentamalla öljyksi, josta voidaan tislata erilleen esimerkiksi dieseliä ja muita polttoaineita tai jopa monomeereja muovien ja muiden kemikaalien raaka-aineiksi.

Päämääränä jätteen vähentäminen

Kierrätyslaitoksen kannattavuuteen vaikuttaa raaka-aineen laadun ja kierrätysmenetelmän ohella jätteen määrä.

Paikallisten kumppaneiden avulla projektissa pyritään varmistamaan, että kierrätyslaitokseen tulee riittävästi materiaalia. Se tarkoittaa, että laitos ottaa käsittelyyn myös sellaista muovijätettä, joka on kerätty lähiseudulta kaatopaikalle vietäväksi.

”Jätehuollon kehittyessä painopiste voisi siirtyä yhä enemmän jokien jätelautoista maalla olevan muovijätteen hyödyntämiseen”, Arnold kuvailee.

”Tärkeintä on, että kehitettävä kiertotalouskonsepti tukee alueellista jätemäärän vähentämistä.”

(Kuva) Indonesian pääkaupungissa Jakartassa on yli kymmenen miljoonaa asukasta. Myös syntyvän muovijätteen määrä on suuri.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia