Wärtsilän raportti: Eurooppa voi puolittaa kaasun käytön sähköntuotannossa

Eurooppa voi puolittaa kaasun käytön sähköntuotannossa ja vähentää energiakustannuksiaan 323 miljardia euroa, jos se lisää nopeasti uusiutuvan energian kapasiteettiaan. Samalla kasvaisi maanosan energiaomavaraisuus.

Tiedot käyvät ilmi teknologiayhtiö Wärtsilän tuoreesta Europe’s Energy Future -raportista.

Wärtsilä kehottaa Euroopan johtajia investoimaan koordinoidusti uusiutuvan energian kapasiteettiin 80 gigawatin verran vuodessa.

Raportin mallinnuksen mukaan uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannossa voitaisiin näin lisätä nykyisestä 33 prosentista yli 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samalla sähkölaskut pienenisivät ehkä jopa kymmenen prosenttia.

Jos kaasun käyttö sähköntuotannossa olisi vuonna 2030 nykytasoa 52 prosenttia vähäisempää, kaasun kulutus supistuisi vuosina 2022–2030 yhteensä 5 456 terawattituntia. Tämä vastaa Venäjältä EU:hun 3,5 vuodessa tuotua kaasumäärää.

Mallinnus kattaa 33 Euroopan maata, 27 EU-maan lisäksi Ison-Britannian, Norjan, Sveitsin ja Balkanin maat.

Tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi tarpeen tasapainottavat teknologiat

Wärtsilän raportti laskee myös, kuinka uusiutuvien energialähteiden nopeampi käyttöönotto voisi auttaa ratkaisemaan nykyisen energiakriisin.

Jos uusiutuvien energianlähteiden käyttö vuosittaisessa sähköntuotannossa nostetaan 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, Eurooppa säästää energiakustannuksissa 98 miljardia euroa.

”Euroopan riippuvuuden vähentämisen kalliista kaasusta ja suuremman energiaomavaraisuuden ei tarvitse maksaa enemmän voimayhtiöille eikä energian kuluttajille”, sanoo Wärtsilä Energy -liiketoiminnan johtaja Sushil Purohit tiedotteessa.

”Nopeuttamalla siirtymää puhtaan energian käyttöön on mahdollista säästää 323 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä verrattuna siihen vauhtiin, jolla uusiutuvien energialähteiden käyttö nykyisin kasvaa.”

Luotettavan uusiutuvan sähkön tuottamiseksi on raportin mukaan otettava käyttöön tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi tasapainottavat teknologiat, kuten energiavarastot ja moottorit, jotka pystyvät käyttämään myös hiilineutraaleja polttoaineita.

”Suomi ei voi olla riippuvainen naapurimaista”

Suomen nykyisen hallituksen tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä.

”Jotta tähän päästäisiin, on energia-alalla muun muassa luovuttava hiilestä tällä vuosikymmenellä ja lisättävä tuulivoimaa sekä tarvittavaa tasapainottavaa energiantuotantokapasiteettia”, sanoo Wärtsilä Energyn strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Anja Frada.

Tasapainotuksessa tärkeitä asioita ovat nykyisin vesivoima ja rajasiirrot. Kun Eurooppa luopuu hiilestä ja vähentää kaasun kulutusta, luotettavaa sähköä rajasiirtojen kautta tulee olemaan saatavilla vähemmän.

Fradan mukaan Suomi ei voi olla riippuvainen siitä, rakentavatko naapurimaat luotettavia energiajärjestelmiä.

”Luotettavuuden turvaamiseksi Suomen tulee aktiivisesti luoda markkinat, jotka mahdollistavat kysyntäjouston, energian varastoinnin ja joustavan voimantuotannon riittävän käyttöönoton”, hän sanoo.

Päivi Ikonen

(Kuva Adobe Stock) Vajaa kymmenesosa Suomessa kulutettavasta sähköstä syntyy nykyään tuulivoimalla.


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
  • Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia